Thursday 11 February 2016

M A S S A

Elintoverini eli muut ihmiset voisivat tosissaan välillä miettiä pienessä mielessään (kyllä, se on kaikilla aivan oma!), että kaikki "hyvä" tai "paha" on heitetty eteen vain sen takia, että te siihen jotenkin reagoisitte. Voitte kuvitella olevanne osana jotain megalomaanista tutkimusprojektia, jossa tällä kertaa me olemme niiden muurahaisten tilalle tässä akvaariossa mitä maailmankaikkeudeksi kutsutaan. Tai sitten ei. Kaikki ajatelkoon mitä ajattelevat, sehän tässä se pointti on. Olemme yksilöitä, emme osa tuota yhteiskunnan tuottamaa puuroutunutta massaa, jolla tuntuu olevan jonkinlainen HIVE-mind. Hirveää katsella kun ihmiset tuntuvat tyytyvän olemaan toistensa kopioita ja kukaan ei uskalla olla täysin itsensä.

Itse olen tuosta aivolimasta irrottautunut erilleen ja alkanut tuottamaan itsenäisiä ajatuksia ja tietoisuutta. Täytyy todeta sen olevan aika vaikea prosessi ja vieläkin osa minusta on osa tuota tietoisuuden perikuvaa. En jaksa enää miettiä mitä mieltä muut ovat minusta, vaan olen minkälainen olen. En jaksa esittää aina niin korrektia tai muuten vaan mielistelevää vaan ollakseni muiden mieleen ja antavan heille sellaisen kuvan, että olen heidän kanssaan tästä asiasta samaa mieltä. Tästä ajatusmallista tietenkin saattaa kummuta se että moni ei tykkää, jos asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja asiat sanotaankin niin kuin ne ovat vastaajan mielestä eikä kysyjän.

Yksinkertaisesti sanottuna minua ei kiinnosta muide mielipiteet kauhean paljoa, sillä jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja arvosteluihinsa, niihin en ole pätevä sanomaan yhtään mitään tahi arvostelemaan niitä. Ainoa asia, jolle tässä elämässä elän on minä itse. Tuo saattaa kuulla hedonistiselta lausahdukselta, mutta tarkoitan tällä koko tarinalla sitä, että loppujen lopuksi sinä itse olet vastuussa elämästä ja siitä kuinka sen elät. Onko mukavampaa elää se kuten itse haluat vai sillä tavoin kuin muut sinun odottavat käyttäytyä? Mieluummin elän omaa elämää siitä nauttien kuin siinä kauheasti kärsien sitä kun elän muiden odottamien normien ja säädösten mukaisesti. Tällä elämäntyylillä saattaa moni silta takaa palaa, mutta on se sen arvoistakin ja yhden takaa poltetun sillan edestä löytää lukemattoman määtän uusia ja niiden päästä toivon mukaan itsenäisiä persoonia, joiden kanssa jakaa tämä ajattelumalli.

Stop the press! Tässä tuli sellainen ajatustulva pienen ajan sisään, etten ole enää oikein varma mitä kirjoitinkaan. Nyt voi sanoa, että kaikki nuo ajatukset lähtivät suoraan sieltä Gray Matterista, jota meillä kaikilla on. En jaksa edes lukea tuota uudelleen vaan julkaisen sen tälläisenä, koska muuten on iso riski sen muunteluun ja kokonaiskuvan särkyväisyyteen. Odotan itselleni nyt sellaista moment of claritya, että jaksaisin itsekin panostaa hieman tuohon lukupolitiikkaan, jättäen tämän kirjoittelun hieman vähemmälle. Tai siis voisin tasapainotella lukemisen ja kirjoittamisen siihen kosmiselle karman keinulaudalle, että olisivat koko ajan tasapainossa.


No comments:

Post a Comment